From the back of the rulebook:
Pohjanmaan ja Peräpohjolan asukkaiden joukossa on kaikkialla tietäjiä ja noitia ikään kuin se olisi
niiden kotimaa. He ovat erittäin taitavia silmänkääntäjiä ja osaavat muuttaa omat ja muiden kasvot
eri hahmoihin ja siten valheellisilla muodoilla himmentää oikean ulkomuodon...
Heidän loitsuillaan taas tiedetään olleen sellainen voima, että he saivat ilmestymään aivan lähelleen
kaukaisimmatkin ja mitä lujimmin ja monimutkaisimmin solmuin kytketyt esineet.
Olaus Magnus Gothius 1555
Ultima Thule, perimmäinen Pohjola, on roolipeli viikinkiaikaisesta Suomesta. Se on sivistyksen ja
kartoittamattoman alueen, faktan ja fiktion rajamaa. Kuten esi-isämme matkustivat samanistisessa
istunnossa eläinten hahmossa hakemaan neuvoja edeltäjiltään, voimme me puolestamme pelaamalla
roolipeliä tuoda heitä vähän lähemmäs. Tässä pelissä pelaajat luovat itselleen hahmot, joilla
seikkailevat yhteisesti kuvittelemassaan muinaisessa Suomessa. Ohjekirjan tavoitteena on antaa
raamit roolipelaamiselle, jossa luovuus ja mielikuvitus kohtaavat menneisyyden. Pohjolan samaanit
osasivat muuntautua hahmoiksi joilla tunkeutua henkien maille - löytyykö se taito meiltä?
---
Translation:
Among the Bothnian people of the North seers and magicians were found everywhere, as if it were their particular home.
By their immense skill in deceiving the eye they knew well how to disguise their own and other persons' countenances
with different appearances, and to render their true features unrecognizable by means of deceptive shapes...
It is well established that there was such great force in their charms that,
however far away a thing might be and however intricate the knots with which it was trussed up,
the made it visible and ready to hand.
Olaus Magnus Gothius 1555
Ultima Thule, the northern corners of known world, is a roleplaying game of Viking era Finland.
It is a territory of civilization and uncharted realms, a frontier region between fact and fiction.
As our ancestors travelled in shapes of animals to ask advice from their forefathers,
during shamanistic rites, we can bring them a bit closer when playing role games.
Players are creating characters for a game, which are adventuring in age-old Finland of player’s imagination.
Guidebooks purpose is to give a frame for the roleplaying, where creativity and imagination are to combine with bygone.
Northern shamans could alter their shapes and go to spirit worlds - are we having that skill?
